Miksi vesi näyttää oudolta kovan tuulen aikaan?

Glintti eli auringonkilo

Muun muassa kovan tuulen aikaan vesi saattaa näyttää harmaalta tai muutoin oudon väriseltä. Tällöin kyse voi olla glintistä eli auringonkilosta eli auringonvalon heijastumisesta (kuultamisesta) aaltojen karkeuttamasta merenpinnasta. Optisesti kyse on suuntaheijastumisesta; glintti on yleensä voimakkainta tietyssä suunnassa, joka riippuu auringon sijainnista taivaalla sekä aallokon pääsuunnista.

Auringonkiloa näkee mm. tosivärikuvissa silloin, kun vedenpinta heijastaa auringonvalon suoraan satelliitin instrumenttiin. Kyseinen tilanne johtuu useimmiten sopivansuuntaisen tuulen nostattamasta aallokosta. Tällöin veden pinnalla näyttää ikään kuin olevan harmaa peite, jonka alta voi olla vaikea erottaa todellisia vedenlaadun piirteitä (kts. ensimmäinen esimerkki alla).

Glintin tunnistaa myös erikoisesta ilmiöstä, jolloin saaret näyttävät ikään kuin jättävän pitkiä varjoja myötätuulen suuntaan (kts. toinen esimerkki alla). Tämä on havaittavissa erityisesti järvialueilla. Kyse ei ole optisesta varjoalueesta, vaan saaren vaikutuksesta aallokkoon ja tuulennopeuteen sen vanavedessä. Myös ilmakehän pitkät aallot sekä vedessä kelluvat aineet, kuten öljyt, voivat tasoittaa aallokkoa ja muokata glintin kuviota.

Lisätietoja ilmiöstä löytyy englanniksi NASAn Earth Observatory -sivustolta.

Esimerkki glint-ilmiöstä Ahvenanmaan pohjoispuolella avomerellä. Pidempään jatkunut pohjoiseen suuntautuva kova tuuli on nostattanut avomerellä aallokon, joka aiheuttaa harmaana peittona näkyvää auringonkiloa Sentinel-2 -satelliitin tosivärikuvassa. Havainto Tarkka-palvelussa.

Esimerkki glint-ilmiöstä Pomarkkun Isojärvellä. Saaret näyttävät jättävän “varjon” myötätuulen puolelle. Havainto Tarkka-palvelussa.

Esimerkki glint-ilmiön vaikutuksesta värisävyihin Tarkka-palvelun Sentinel-3 -tosivärikuvassa. Auringonkilosta johtuen värisävyt muuttuvat laajalla alueella punertaviksi Suomenlahdella. Havainto Tarkka-palvelussa.