Ilmanlaatu (CAMS)

Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelu (CAMS)

Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelu (Copernicus Atmosphere Monitoring Service, CAMS) tarjoaa maailmanlaajuisesti yhtenäistä ja laadunvarmistettua tietoa ilmansaasteista ja terveydestä, aurinkoenergiasta, kasvihuonekaasuista ja ilmastopakotteesta.

CAMS on yksi kuudesta palvelusta, jotka muodostavat Euroopan unionin Copernicus-maanhavainnointiohjelman. Ohjelma tarkkailee maapalloa ja sen ympäristöä kaikkien Euroopan kansalaisten hyödyksi. Copernicus tarjoaa tietopalveluja, jotka perustuvat satelliittihavaintoihin, in situ -havaintoihin (muihin kuin satelliittihavaintoihin) ja mallinnukseen.

CAMS-palvelun toteuttaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) Euroopan komission toimeksiannosta. ECMWF on riippumaton hallitustenvälinen järjestö, jota tukee 35 valtiota. Se toimii sekä tutkimuslaitoksena että ympärivuorokautisena operatiivisena palveluna, joka tuottaa ja jakelee numeerisia sääennusteita jäsenvaltioilleen.

ECMWF tekee yhteistyötä useiden eurooppalaisten palveluntarjoajien kanssa CAMS-palveluvalikoiman tuottamiseksi ja kehittämiseksi. CAMS koordinoi myös Copernicus Health Hub -kokonaisuutta Copernicus-ohjelman ja sen palvelujen puolesta.

Saadakseen kaikki CAMS-palvelujen tuottamiseen tarvittavat havainnot ECMWF tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) sekä monien muiden satelliitti- ja in situ -havaintoja tuottavien organisaatioiden kanssa.

CAMS perustuu monivuotiseen eurooppalaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä olemassa oleviin eurooppalaisiin ja kansallisiin valmiuksiin, kokemukseen ja osaamiseen. Nykyinen vakiintuneiden operatiivisten tuotteiden valikoima suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä mahdollisten käyttäjien kanssa ja kehitettiin vuodesta 2005 alkaen useissa EU:n rahoittamissa edeltävissä hankkeissa.

CAMS on ollut täydessä operatiivisessa toiminnassa 1.7.2015 lähtien. Ensimmäinen vaihe jatkui vuoden 2020 loppuun Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) mukaisesti. Copernicuksen toinen vaihe kuuluu Euroopan avaruusohjelmaan ja jatkuu vuoteen 2027 uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

CAMS NCP

Syke on osallistunut CAMS NCP -hankkeen vaiheisiin 1 ja 2 Ilmatieteen laitoksen alihankkijana. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suomalaiset kaukokartoituksen ja ilmanlaadun asiantuntijat arvioivat Atmosphere Data Store (ADS) -palvelun hyödyllisimpiä ja kiinnostavimpia CAMS-aineistoja. Lupaavimmat aineistot valittiin, ja niiden hakuprosessit kuvattiin ja testattiin. Syken avoin verkkokarttapalvelu Tarkka valittiin sopivimmaksi aineistojen jakelukanavaksi suomalaisille käyttäjille, kuten ympäristöasiantuntijoille, tutkijoille ja kansalaisille. CAMS-aineistojen ensimmäiset versiot julkaistiin Tarkassa, mukaan lukien Euroopan siitepöly- ja ilmanlaatuennusteet.

CAMS NCP -hankkeen toisessa vaiheessa valitut aineistot integroitiin kokonaisuudessaan Tarkkaan. Aineistojen hakuun ja käsittelyyn kehitettiin kattavat prosessit, jotka julkaisevat aineistot automaattisesti Tarkassa. Osa CAMS-aineistoista päivittyy ADS-palveluun päivittäin, ja ne haetaan automaattisesti päiväkohtaisilla API-pyynnöillä ja julkaistaan Tarkassa. Muut aineistot päivittyvät ADS-palveluun harvemmin, ja ne haetaan vuosittain kullekin aineistolle erikseen kehitetyillä API-pyynnöillä. Jokainen aineisto sisältää useita muuttujia, joista kullekin luotiin oma esitystyylinsä.

CAMS-aineistot

CAMS-aineistot ovat saatavilla Atmosphere Data Store -palvelusta. Suomen kannalta keskeisimmät aineistot on tunnistettu ja tuotu Tarkka-palveluun. Käsitellyt aineistot löytyvät Tarkan Ilmanlaatu (CAMS) -teemasta. Valittujen aineistojen tarkemmat kuvaukset ja linkit ovat alla.

Ilmanlaatu (CAMS) -teeman yleiskuva

Euroopan ilmanlaatuennusteet

CAMS tuottaa päivittäin ilmanlaatuanalyysejä ja -ennusteita Euroopan alueelle 0,1° x 0,1°:n alueellisella erotuskyvyllä (Suomen kohdalla noin 11 km x 5 km). Tuotanto perustuu yhdentoista eurooppalaisen ilmanlaadun ennustejärjestelmän muodostamaan parveen. Ennusteet tuotetaan ja julkaistaan kerran päivässä. Tarkkaan päivittäin haettavat ilmanlaatuennusteet esittävät siitepölyn tai ilmanlaatumuuttujien pitoisuuksia maanpinnan tasolla klo 9.00 UTC, mikä vastaa suunnilleen Sentinel-2- ja LC8/9-satelliittien ylilentoaikaa. Aineistoa on saatavilla marraskuusta 2023 alkaen.

Saatavilla olevat siitepölymuuttujat (hiukkasta/m3) ovat lepän, koivun ja heinien siitepöly. Ilmanlaatumuuttujat (µg/m3) ovat hiilimonoksidi, typpidioksidi, typpimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet metaania lukuun ottamatta, otsoni, pienhiukkaset (PM2.5), hengitettävät hiukkaset (PM10) ja rikkidioksidi.

Lisätietoa alkuperäisestä aineistosta: Euroopan ilmanlaatuennusteet.

Esimerkki Euroopan siitepölyennusteesta (koivu) 2.5.2026 klo 12.00 Suomen paikallista aikaa.

Euroopan ilmanlaadun uus-analyysi

CAMS tuottaa vuosittaisia ilmanlaadun uus-analyysejä Euroopan alueelle 0,1° x 0,1°:n alueellisella erotuskyvyllä (Suomen kohdalla noin 11 km x 5 km). Uus-analyysi perustuu sekä validoimattomiin että validoituihin havaintoihin ja yhdentoista eurooppalaisen ilmanlaadun data-assimilaatiojärjestelmän muodostamaan parveen. Uus-analyysi yhdistää malliaineiston ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) toimittamat havainnot kattavaksi ja yhtenäiseksi aineistoksi. Yhdistämisessä käytetään erilaisia data-assimilaatiomenetelmiä ilmanlaadun ennustejärjestelmästä mukaan. In situ -havaintojen assimilointia voidaan täydentää myös muilla havainnoilla, kuten satelliittiaineistoilla.

Validoidut uus-analyysiaineistot haetaan ja julkaistaan Tarkassa vuosittain niiden tullessa saataville noin kahden vuoden viiveellä. Alkuperäinen aineisto sisältää tunnittaiset analyysit, joista lasketaan maanpinnan tason pitoisuuksien vuorokausimediaanit (µg/m3) seuraaville muuttujille: ammoniakki, hiilimonoksidi, typpidioksidi, typpimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet metaania lukuun ottamatta, otsoni, pienhiukkaset (PM2.5), hengitettävät hiukkaset (PM10), pöly ja rikkidioksidi. Pitoisuusarvot kuvaavat tilannetta maanpinnan tasolla.

Esimerkki Euroopan ilmanlaadun uus-analyysistä: hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden vuorokausimediaani 25.5.2024.

Maailmanlaajuiset päästöinventaariot

Maailmanlaajuiset päästöinventaariot sisältävät ruudukkomuotoista tietoa ihmistoiminnasta aiheutuvien ja luonnollisten päästöjen maailmanlaajuisesta jakautumisesta. Aineistoon on koottu päästöinventaariotietoja, joita käytetään CAMSin omien ennustemallien lähtötietoina ja joita voidaan hyödyntää myös muissa ilmakehän kemiallisissa kulkeutumismalleissa. Inventaariot perustuvat olemassa olevien aineistojen ja uusien tietojen yhdistelmään. Ne kuvaavat fossiilisten polttoaineiden käytöstä maalla sekä laiva- ja lentoliikenteestä aiheutuvia ihmistoiminnan päästöjä ja kasvillisuuden, maaperän, merten ja termiittien luonnollisia päästöjä. Maalla syntyvät ihmistoiminnan päästöt on lisäksi jaettu toimintasektoreihin, kuten energiantuotantoon, tieliikenteeseen ja teollisuuteen. Koska useimmat inventaariopohjaiset aineistot ovat saatavilla vasta useiden vuosien viiveellä, CAMSin päästöinventaariot jatkavat näitä aineistoja ajassa eteenpäin hyödyntämällä uusimpien saatavilla olevien vuosien kehityssuuntia. Näin saadaan ajantasaisia lähtötietoja reaaliaikaisiin ennustemalleihin.

Tarkassa julkaistavat maailmanlaajuiset päästöinventaariot sisältävät ihmistoiminnan päästöt kaikkien sektorien summana. Aineistosta lasketaan kuukausittaiset ja vuosittaiset kokonaispäästöt pikseliä kohti (kg/pikseli). Aineistot sisältävät muuttujat musta hiili, typen oksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet metaania lukuun ottamatta, orgaaninen hiili ja rikkidioksidi. Tarkassa on vertailua varten saatavilla myös täydentävä aineisto Suomen päästöistä.

Esimerkki maailmanlaajuiseista rikkidioksidin päästöinventaariosta Tammikuulta 2026.

Palojen säteilytehoon perustuvat maailmanlaajuiset biomassan palamispäästöt (GFAS)

Biomassan palamisesta ja kasvillisuuspaloista aiheutuvat ilmansaastepäästöt vaikuttavat merkittävästi ilmakehän koostumuksen kehitykseen. Päästöt vaihtelevat suuresti alueellisesti ja ajallisesti, joten niiden tarkka kuvaaminen malleissa on välttämätöntä.

CAMSin maailmanlaajuinen palojen assimilaatiojärjestelmä (Global Fire Assimilation System, GFAS) hyödyntää satelliittihavaintoja palojen säteilytehosta. Se tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa biomassan palamisen ja kasvillisuuspalojen sijainnista, suhteellisesta voimakkuudesta ja arvioiduista päästöistä.

GFAS-aineistoja käytetään myös CAMSin maailmanlaajuisissa ja alueellisissa uus-analyysituotteissa sekä ennusteissa.

Tarkassa julkaistava aineisto sisältää tällä hetkellä GFASin ensimmäisen version (1.2) aineistoa ajalta 1.1.2003–31.12.2025. Aineisto perustuu kahden MODIS-instrumentin (EOS-Terra ja EOS-Aqua) palojen säteilytehohavaintojen yhdistelmään. Havainnoista lasketaan kuukausittaiset ja vuosittaiset palamisen kokonaispäästöt pikseliä kohti (kg/pikseli) maastopalojen mustan hiilen ja hiukkasten päästövoille.

HUOM! (25.11.2025) Tiedossa oleva ongelma: poikkeavia palon säteilytehon (FRP, Fire Radiative Power) ja päästövuon arvoja, jotka liittyvät virheellisiin Aqua MODIS -havaintoihin korkeilla leveysasteilla itäisellä arktisella alueella ajanjaksolla 9.–14.8.2024. Seuraa päivityksiä foorumin tiedotteesta.

Esimerkki maailmanlaajuisista mustan hiilen palopäästöistä vuonna 2025 (kg/pikseli/vuosi).

Ilmakehän koostumuksen maailmanlaajuiset ennusteet

CAMS tuottaa kahdesti päivässä maailmanlaajuisia ilmakehän koostumusennusteita, jotka kattavat yli 50 kemiallista yhdistettä sekä erilaisia aerosolityyppejä.

Kunkin ennusteen alkutila saadaan yhdistämällä aiempi ennuste ajantasaisiin satelliittihavaintoihin data-assimilaatioksi kutsutulla menetelmällä. Tätä parasta arviota ilmakehän tilasta ennusteen alkuhetkellä kutsutaan analyysiksi. Se muodostaa maailmanlaajuisesti kattavan ja yhtenäisen aineiston, jonka avulla voidaan arvioida pitoisuuksia myös alueilla, joilla havaintoja on vähän, tai sellaisille ilmansaasteille, joista ei ole suoria havaintoja.

Itse ennusteessa käytetään fysiikan ja kemian lakeihin perustuvaa ilmakehämallia, jolla määritetään kaikkien yhdisteiden pitoisuuksien kehitys seuraavien viiden vuorokauden aikana. Tarvittavan alkutilan lisäksi malli käyttää maanpinnan reunaehtona inventaarioihin tai havaintoihin perustuvia päästöarvioita.

Syke julkaisee uusimman ilmakehän koostumuksen maailmanlaajuisen ennusteen päivittäin yhden vuorokauden viiveellä. Ennusteet esittävät mustan hiilen, pölyn, ammoniumin, nitraatin, orgaanisen aineen, merisuolan ja sulfaattien aerosolien optisen paksuuden (AOD) aallonpituudella 550 nm sekä kokonais-AOD:n aallonpituuksilla 469 nm, 550 nm, 670 nm, 865 nm ja 1240 nm klo 12.00 Suomen paikallista aikaa.

Esimerkki maailmanlaajuisesta aerosolien optisen kokonaispaksuuden (AOD) ennusteesta aallonpituudella 1240 nm 29.10.2026.

Maailmanlaajuinen uus-analyysi (EAC4)

EAC4 (ECMWF Atmospheric Composition Reanalysis 4) on ECMWF:n neljännen sukupolven maailmanlaajuinen ilmakehän koostumuksen uus-analyysi. Uus-analyysi yhdistää malliaineiston eri puolilta maailmaa saatuihin havaintoihin maailmanlaajuisesti kattavaksi ja yhtenäiseksi aineistoksi käyttäen fysiikan ja kemian lakeihin perustuvaa ilmakehämallia. Tämä data-assimilaatioksi kutsuttu menetelmä perustuu numeeristen sääennusteiden ja ilmanlaatuennusteiden tuotannossa käytettyyn toimintatapaan: aiempi ennuste yhdistetään muutaman tunnin välein (ECMWF:ssä 12 tunnin välein) uusiin havaintoihin optimaalisella tavalla. Näin saadaan uusi paras arvio ilmakehän tilasta eli analyysi, jonka pohjalta tuotetaan päivitetty ja parannettu ennuste. Uus-analyysi toimii samalla tavalla ja mahdollistaa yli vuosikymmenen taakse ulottuvan aineiston tuottamisen.

Syke hakee ja julkaisee vuosittain edellisen vuoden ilmakehän koostumusta kuvaavat aineistot. Ne sisältävät mustan hiilen, orgaanisen aineen, merisuolan ja sulfaattien aerosolien optisen paksuuden (AOD) aallonpituudella 500 nm sekä kokonais-AOD:n aallonpituuksilla 469 nm, 550 nm, 670 nm, 865 nm ja 1240 nm klo 12.00 Suomen paikallista aikaa.

Esimerkki maailmanlaajuisesta aerosolien optisen kokonaispaksuuden (AOD) uus-analyysistä aallonpituudella 469 nm 7.7.2025.